Nutaqqa angikliyuumiliraangamik inuulramimut, timingit aadlanguqpaktut, upalungaiyaqtuq inirninguriamikni. Una aadlangurniq—qiturngiurunnaqhiyuq—pivaktuq qaffinik ukiunik.
Qiturngiurunnaqhiyuq ihumaaluknaqhivaktuq qanuriliuriamilu nalunnaqhuni, kihimi ilaukmat angikliyuumiqtumik . Inuit tamaita atuqpagaat—Angutit arnatlu. Ilangit aadlangurniq aadjikutariyait angutini arnanilu, ilangit aadlangayut. Nirivaklutik kihimi nakuuyunik niqinik, hulilukaaqpakluni, hinikpaklunilu, aadjikutaanik tamaita pipkaidjutingit inuuhiq.
Amihut angutit atuqpagait qiturngiurunnaqhiyuq ilaani 9mit 15mut ukiuqaliqhutik. Tamna Angutini piliurhimayuq qapukmit igliaqmillu piliurut qapukmik munariyut amihunik aadlangurninngit angutip timingani. Igyuup qapuliurutinga piliuqpaktuq piliurut qapukmik.
Qiturngiurunnaqhiyuq pivaktuq aadlatqiimi piyuq aadlanut inuknut. Tamarmik angutit inminik piqaqtuq aadlangurninnganik qanuraaluktullu aadlangurniq. Inuit tamaita aadlaukmata.
Ingilrutit
-
Tamna uhuk unalu igyuup qapuliurutinga angikliyuumiqpaktuq aktikkulaangani
Uumainiq
- Uhuk aqittuugaluaq. Angut uumaigaangami amigaittuq auk pikmat ukumut angikliyuqlu naptuhiplunilu.
- Humaangittuq uumaigumi, huuqlumi. Amigaittut uumaidjutivaktuq qaffinnuanik minitsinik.
- Pitillugu una qiturngiurunnaqhiyuq, Angutini timiup aulajjayingit qapuliuriami (qapukmik + imaqutait). Aniviniq talvani uhuk anitiyuq qapukmik.
Inmimik Uumaipkainiq
- Pitillugu qiturngiurunnaqhiyuq, amigaittut angutit arnatlu inminik uumaipkaivaktut—kaharaqhutik ingilrutinginnik. Una humaagiyaungittuq nakuukmat, mihiknaqtuqlu nakuuyumik.
Aktikkulaanga uqumailitaangalu
- Angikliyuumiqtuq,
- Nukinikhuni.
Ihumagiyatit mihiknarutitlu
- Atuqpaklugit mihiknarutit aadlangurninngit qakunguraikpat; mihiknarutit angikliyuumiutivaktut
- Nuliarniqmut ihumagiyuq mihigiyuqlu
- Aalanguqtiqniq mihingnautini atuinaqtuq, kihimi mihingnaut aalangayutut itniaqtuq uvaluuniin ayuqnaqhuni munagiyaangani. Angutip timaa aalanguligaangami uvalu hungiutiyaa aalanguqtiqniq, angut ayuiqtuq munagilugit mihingnautini nakuuyumik.
Uvinik
- Piliuqpaktuq urhut nuiyut akuliami naptuyuq—pukkuq—tununngani, akuliamini, qunguhinganilu. Ilangit hunavaluit pukkuqmut ingattautivagait.
- Puudjukhugit qaraqtiqhugilluuniit pukkuqnik—mamitilluni takunnaqniaqtuq
- Urhulik uvingani piiyarutit
- Hiqinnaaqpiaqtumit
- Ihumaalukniqmit
- Ilangit hunavaluit pukkuqnik nakuuhittittaaqtut
- Halummaqpaklugu akuliatit ublaami unnugaikpallu akuliamut irmiutinganik
- Munarilugu ihumaalutigiyatit (unaguiqhiqpaklutit, nakuuyumik nirivaklutit, hulilukaaqpaklutit )
- Uqaqlutit munarhimut (amigaittut mamihaidjutiqaqtuq nanuutinik havautinikluuniit ikayuqtaaqtuq)
Nipinga
- Nukiniliqtuq iggiamini; nipinga nipitqurhuni. Ilangit angutit piqaliqpaktut “Iggialghuq”, pivihimaliqhuni naunaittuq qunguhininngani iggiamit.
Nuyaq timiplu tipaarninnga
- Nuyanikpaktuq aadlatqiimi timingani: hatqarni, akuliakni, tunukni, kanaaqni, uniqmi, ingilrutimiknilu.
- Aumaalluinaliqhuni aadlangayumiklu tipilik.
Tamarmik arnat ukunuunaqtut qiturngiurunnaqhiyuq 7mit 13mutlu ukiuqaliraangata. Arnap qapukmit igliaqmillu piliurut qapukmik munariyuq amihunut aadlangurninnga arnap timinngani. Igliaq piliuqpaktuq piliurninnga.
Qiturngiurunnaqhiyuq pivaktuq aadlatqiimi aadlanut inuknut. Tamarmik arnat piqaqtuq inminik aadlangurninngit qanuraaluktutlu aadlangurninnganik. Inuit tamaita aadlaukmata.
Inmimik Uumaipkainiq
- Pitillugu qiturngiurunnaqhiyuq, amigaittut angutit arnatlu inminik uumaipkaivaktut—kaharaqhutik ingilrutinginnik. Una humaagiyaungittuq nakuukmat, mihiknaqtuqlu nakuuyumik.
Ihumagiyatit mihiknarutitlu
- Atuqpaklugit mihiknarutit aadlangurninngit qakunguraikpat; mihiknarutit angikliyuumiutivaktut
- Nuliarniqmut ihumagiyuq mihigiyuqlu
- Aalanguqtiqniq mihingnautini atuinaqtuq, kihimi mihingnaut aalangayutut itniaqtuq uvaluuniin ayuqnaqhuni munagiyaangani. Angnap timaa aalanguligaangami uvalu hungiutiyaa aalanguqtiqniq, angnaq ayuiqtuq munagilugit mihingnautini nakuuyumik.
Uvinik
- Piliuqpaktuq urhut nuiyut akuliami naptuyuq—pukkuq—tununngani, akuliamini, qunguhinganilu. Ilangit hunavaluit pukkuqmut ingattautivagait.
- Puudjukhugit qaraqtiqhugilluuniit pukkuqnik—mamipluni takunnaqtut
- Urhulik uvinik piiyarutit
- Hiqinnaaqpiaqtumit
- Ihumaalukniqmit
- Ilangit hunavaluit pukkuqnik nakuuhittittaaqtut
- Halummaqpaklugu akuliatit ublaami unnugaikpallu akuliamut irmiutinganik
- Munarilugu ihumaalutigiyatit (unaguiqhiqpaklutit, nakuuyumik nirivaklutit, hulilukaaqpaklutit)
- Uqaqlutit munarhimut (amigaittut mamihaidjutiqaqtuq nanuutinik havautinikluuniit ikayuqtaaqtuq)
Nipinga
- Nipinga nipiquqhimangipluni.
Iviangiq
- Iviangit angikliyuumiliqtuq, puvipkaqhuni ulurianaqhipluni. Mulunga taatqianguyuq. Humaangittuq atauhiq iviangitit angitqiyaukpat aadlaminit. Ilangit arnat atuqpaktut iviangimut nuqhutamik ilangittauq piittumik piumayut.
Nuyaq timiplu tipaa
- Nuyanikpaktut uniqmini ingilrutinganilu
- Aumaallainnaliqhuni tipaalu aadlangayuq
Aktikkulaanga uqumailitaangalu
- Takhiyuumiliqtuq; hilvianga hiliktipluni
- Kaimallurivyakhuni hilvingani, nulungani, mimingani.
- Ilangit arnat akhuuqtut puvallaqpallaanginnahuaqhutik, kihimi kaimallurivyakninnga humaangittuq timinganik aadlangulirmat inirninguliqmat.
Atauhiq uingittuq naunipkuta inilirniq piyarangat inungnut pigialiqni aukpalirniq uvaluniit aulirnia.
Hunauva?
Nutaqiuqvit ikpiknauhiurtut tutqumaviunilu manniknik. Ikpiknauhiurtut ikayuqtai manniit piruqhaqni inirtiqnilu. Mikhaani atauhiqhugu tatqiqhiutmi, tapkuat nutaqiuqvit hapkuta mannik tuqhuangigut. Ikpiknauhiurtut ikayuqmiyut piruqtitninut ibyuyumik qaliruanga aukmun apqutaa ilauni akulaak. Taiyauyuq tamna ibyuqtiliqnia qariya akulakni. Piyarangat hingaiyanguqnia, una nutarannuup piruqhaqvigiya.
Piyaranga hingaiyangungitnia, timinga aniapkaivaktuq ibyuqtiliqnianik qariya tamnalu mannik. Una aukniuyuq.
Qanuq hivitutigiyuq?
Tamna aukniuyuq atuqtaunia hivulliqmin ubluanit auknia kingulliqmun ubluanut tungaani tukliriya aukniq—atuqpakniqhaq 25 tikitlugu 35 ublut.
Tamaqmik aalatqiktut, kihimik aukniq atuqpakniqhaq akuniunia pingahunit tikitlugu saivat ublut. Atuqpakniqhauyuq, mikhaani mallruk aluutik angitqiyat (30 mL) aukmik tammaiyut.
Qanga aukniuyuq pigiaqa?
Aukniuyuq pigiartuq atuqtitlugu inilirniq. Kinaliqak unniqhilaittuq nalauqpiaqlugu qakugu—tamaqmik aalatqiktut. Amihut pivaktut qakuqniqmik uvaluniit quqhurniqmik imaqtanga ilulliqmingni, tapkuat takukhautitat aukniq pigiaqhunguliqnia.
Aaniqnarniq
Tamna aukmik tammainiq atuqtitlugu aukniuyuq aaniqnaittuq. Ilai inuit qilulihunguyut uvaluniit aqiaruqmigut aaniqnarniq hivuani atuqtitlugulu aukniriyat. Una atuqat, uuktuqlugu:
- havautit tapkuatut Advil
- atuqni uunakhitit akulaqaqvikmi
- piqaiyaqattarniq
- unaguiqhirniq uvaluniit ihumaliuttiarniq
Aulattiniq Aukniuyuq
Atuni inuit niruarialgit atulaqtunik ihuariyamingnik. Apiqutikhaqarumik, uqaqvigilaqtat munaqhi uvaluniit ukpiriyaq inirniq.
Iluanganut Iliuraidjutimik |
Mikkaq nirumiktumik ittumik iluanungarut ihuaqtuq iluani uttuup aukvikhaanik.
|
Aunaarviqut |
Igittaaqtumik aunaarviqut aunaaqvikhaq, nipitqaqutilik ataani nipigiami attaqtaaminut.
|
Atuffaaqtaaqtut aunaaligangami angnap matutait |
Kalikumit piliurhimayuq auvigikhaanik; avataanungariami ataanut attaqtaaminit iliuraqvikhaminut.
|
Auvikhaq Qallut
|
Mikkaq qallut iliuraqhimayuq iluani uttup aukvikhaq kuvilaitkutaupluni.
|