Nuliarniqmut ...

Nuliarniq ilaukaffuktuq kitkuuyaakhaptiknik  nuliarniqmut inuuhimayugut. Tamaita inuit nuliarniqmut pihimayut, nuliarumik nuliangitkumikluuniit. Nuliarniq taimaitauvuq nuliarniqmut pihimayunik.

Timit Angutit arnatlu qanuriliurutingit anitininngit unalu nutarannualiurutingit
Angutit, arnat kinauyaakhaanik Qanuqtut uvaptiknik takuyavut; qitqani mihiknarutingit angutauyaaptikni arnauyaaptikniluuniit, tamarmik, taimainngittunik, unaluuniit humiliqaak tamna angutit, arnat pidjutinga
Angutit, arnat qanuritaakhaptiknik Qanuriliurutivut, aanuraaqtumik, uqaqtavut naunaipkaqtaa aadlanut kinauyaakhaptiknik
Nuliarniqmut Piyut Mihiknarutit, piqpariniq, piumayanganik inuk ihumagiuq aadlamut
Angutit, arnat havaanga Ihumaliurut qanuqtut piyukhavut arnaugupta angutauguptaluuniit
Nuliarniqmut aaniaqtailiniq Qanuriliurutivut timiptikni, ihumamitigut, inuknut nakurudjutivut nuliarniqmut; timip qanuritaangani—qanuqtut ihumagiyavut timiptiknik; piqatigiikniq piqpagiyarniqmullu; qanuqtut piyavut piqpaginiq, kahakniq, piqpagiyauniq, nagliktarniq, quviahukniq, nagliguhukniq

Naunaipkaqtavut qanuqtut mihigiyavut piumayavullu qanuqtut uqaqtavut, qun’nguyuktugut, nangiqtugut, ikhivayugut, aanuraaqtugut, numiktugut, iglaqtugut, qiayugullu. Qanuqtut mihigiyavut piumayavullu qitqani ittuq kinauyaaptikni, humik ukpiriyavut, humik mihigiyavut, qanuqtullu kiuyugut aadlanut.

Nuliarniqmut aaniaqtailiniq

Nuliarniqmut aaniaqtailiniq ittuq timit, ihumamitigut, inuuqatigiikniqlu nakurudjutingit piyuq iliknut qanuqtut mihigiyavut piumayavullu. Nuliarniqmut aaniaqangitkugit, humaagingitat qanuqtut mihigiyavut piumayavullu. Aaniaqutaittutit, ningarniq, aaniqnaqniq, kamahukniq, iquyumiklu ihumagiyarnik. Nakuuyumik piyutit ikayuqtauyutillu.

Amihut pipkaidjutit pipkaiyuq nuliarniqmut aaniaqtailiniq. Atauhiq pipkaidjut timip piksanga. Timip piksanga qanuqtut  tamarmik inuit takuyait mihigiyait timinganik, ihumagiyaminik. Timip piksanga nakuuniaqtuq nakuunginniaqtuqluuniit kitunik ihumaliuqtaptiknik piliuqtugut uvaptiknik qanuqtut mihigiyavut piumayavullu, qanuqtullu piliuqtavut. 

Inuulrammiit ihumaginiaqtut pinningittut, puvallaqpallaarmata, takingitpallaarmata, hukiqaqpianginmata, arnaunginmata angutaunginmata, qanuqluuniit. Una nakuungittuq “piqalluanginmat” ihumaginiq pipkaidjutiniaqtuq inuulrammiit ihumaliuqtukhat taimaa piliulimaitkaluaqhugit, piqalluarumi nakuungittumik timip piksanga. Ihumagiyut nakuungittut talvuuna hunamik piumayuq ihuarhigiamikni ihumagiyamiknik.

Aadlat akhuurutauyut pikaidjutingit piyut ukununnga nuliarniqmut aaniaqtailiniq ilaliutiyuq qanuqtut mihigiyavut piqatigiikniqmut, nuliarniqmut, piqpaginiqmullu. Nakuuyumik mihiknarutit piyut nakuuyumut nuliarniqmut aaniaqtailiniq. Nakuungittut qayangnaqtullu mihiknarutit ukunatitut nuliarniqmut ningarniq hukhaunginiaqtaa nuliarniqmut aaniaqtailiniq. Una, taimaatut, pipkaidjutiyuq akuniraalukmut qanuriliurutauyuq amihunut inuuhiptiknut. Ayurhautiuyuq ahinungaqtitauyut mikkautillugit ilihariamikni uuktuutigilluaqtauyuq una.

Akhuurutauqpiaqtuq nuliarniqmut aaniaqtailigiami, taimaa qanuqtut mihigiyavut piumayavullu qitqani inmat kinauyaakhaptiknik, kitunik ukpiriyavut, qanuqtut ihumagiyavut, qanuqtutlu kiuyugut aadlanut.